IX ERAKKO

"Miten
voin olla se valo maailmalle,
jonka jo löysin sisältäni?"
Erakko yksin tietään kulkee,
hiljaisuuden mieleensä sulkee.
Syvällä sielussa totuutta etsii,
peilaten itseään, sitä jumaluutta jota koko maailma henkii.
On aika tauon ja rauhan, joten
itseeni katson ja nostan käteeni sisäisen vaeltajan sauvan.
Tunne itsesi - sanotaan - Matka syvyyksiin vie,
jos tahdot löytää totuuden, tietön on se tie.
Inspiraatio herää, valaistumisen valo,
tauko tuo viisauden, kun suunta on jalo.
Kun oma valo kirkkaasti loistaa,
ei ole tarvetta sulle elämän tarkoitusta toistaa.
Ehkä yhteys vanhaan hiljalleen katkeaa,
ystävistä, tahoista tarpeettomista, sillä oma voima kasvaa.
Viisauden etsintä, virta ajatuksen,
elämän tarkoitus on sisäisen rauhan etsiminen.
Mentorin polku tai sisäinen tie,
sielun syvyyksissä totuus lie.
Erakko yksin ja rauhassa olla voi,
jotta voisi kuulla sen sävelen jossa sielunsa soi.
Hän kulkee hiljaa, sydäntään kunnioittaen,
löytääkseen voiman, viisauden, hiljaisuutta kuunnellen.
Yksinäisyyden hetki on lahja, ei taakka,
se valon tuo itselle, kun maailman meteli kantaa ihmismieleen saakka.
Tauko tuo tilaa, syvyyttä mielen,
valo kirkastuu, saa äänekkäämmäksi sielun kielen.
Erakko löytää, mitä etsinyt on,
itsensä, maailman, henkensä valon.
- Susanna M. -
ERAKON ENERGEETTINEN MERKITYS
Sisäinen vaellus. Viisaus, joka syntyy hiljaisuudesta.
Erakko kuvaa henkisen matkan vaihetta, jossa sielu
vetäytyy persoonallisesta elämästä,
ei hylätäkseen sen, vaan kuullakseen korkeamman äänen ilman häiriöitä.
Alice A. Baileyn opetuksissa tämä vastaa mielen hiljentymistä,
jossa sielun valo alkaa heijastua intuitiivisella tasolla.
ENERGEETTISESTI TÄMÄ KORTTI LIITTYY:
Ajna- ja kruunuchakran hienovaraiseen yhteyteen: havainto, joka ei enää tarvitse ajatusta.
Säde 2 (rakkaus-viisaus): hiljainen viisaus, joka ei opeta äänekkäästi vaan läsnäolon kautta.
Saturnuksen kautta: kurinalainen vetäytyminen, joka luo sisäistä järjestystä.
Mentaalisen kehon hiljentämiseen, jolloin sielun ääni voi alkaa puhua ilman mielen torjumista.
Erakko ei ole yksin siksi, ettei voisi kuulua joukkoon –
vaan siksi, että hän tarvitsee tilaa kuullakseen, mitä sielu todella
tahtoo.
Tämä kortti pyytää sinua:
vetäydy hetkeksi. Hengitä hiljaisuudessa.
Valo, jota etsit ulkopuolelta,
on lyhty, jota jo kannat.
Ja kun tuo valo kirkastuu,
et enää kysy:
"Mitä minun pitää löytää?"
Vaan:
"Miten voin olla se valo maailmalle,
jonka jo löysin sisältäni?"

Erakko kulkee – ei siksi että pakenisi,
vaan koska hän kuulee äänen, jota muut eivät kuule.
Hän ei kaipaa seuraa.
Hän kaipaa totuutta.
Hän kulkee hiljaa,
ei varoen, vaan kunnioittaen
sitä pyhää maastoa, jonka vain jokaisen oma sydän voi piirtää.
Hän kantaa lyhtyä,
mutta ei valaistakseen tietä muille –
vaan etsien omaa sisäistä polkuaan,
joka kulkee hiljaisuuden halki
ja päättyy… tai alkaa…
siinä kohdassa, jossa sielu kuiskaa:
"Minä olen tässä."
Tämä on pysähtymisen hetki.
Omien ajatusten kuulemisen hetki ilman muiden kaikuja.
Nyt on oikea hetki nostaa käteen sisäinen sauva
ja sanoa:
"Tämä on minun tieni, ja se riittää."
Erakko ei hylkää maailmaa –
hän vain vetäytyy kauas,
että voi nähdä sen selvemmin.
Sillä joskus totuus löytyy vasta,
kun kaikki muu vaimenee.
Yksinäisyys ei ole taakka.
Se on lahja,
joka avaa oven syvyyksiin –
ei pimeyteen, vaan kirkastuvaan hiljaisuuteen.
Siellä, missä ei ole tarvetta puhua,
elää sanoja suurempi viisaus.
Ja kun se löytyy,
Erakko ei palaa entisellään.
Hän palaa valona.