XII HIRTETTY

Tässä hetkessä voit kysyä:
"Mitä minun ei enää tarvitse kantaa?"
Sillä kun se saa pudota,
valo pääsee esiin.

Valaistuminen saapuu kun pysähdytään,
energia seisoo, mutta tarkoituksella tähän jään.

Uusi näkökanta, uusi tie,
vanhoista uskomuksista täytyy päästää irti – on aika.

Seisahtunut hetki, sielun kasvun vuoksi,
tilanne pysähtyy, mutta vain korkeammaksi parhaaksi.

Jonkin on lähdettävä, jotta uutta voi tulla,
niin elämä toimii, jatkuva vuorovaikutus sulla.

Korkeampi tarkoitus kaiken taustalla,
katseen kääntäminen – maailma uudella valolla.

Vanha pois putoaa, jottei uusi ala sitä toistaa,
näe nyt paremmin, sydän alkaa täyttä valoaan loistaa.

- Susanna M. -

HIRTETYN ENERGEETTINEN MERKITYS

Pysähtyminen ennen läpimurtoa. Sielun antautuminen korkeammalle suunnalle.

Hirtetty- kortti edustaa tietoista suostumista hengen rytmiin, jossa vanhat näkökulmat, identiteetit ja mielen kaavat asetetaan hetkeksi odotushuoneeseen, jotta uusi ymmärrys voi laskeutua.

Alice A. Baileyn opetuksissa tämä vaihe liittyy esivalmisteluun ennen vihkimyksiä,
kun persoona hiljenee ja sielun suunnitelma alkaa nousta pintaan.

ENERGEETTISESTI HIRTETTY LIITTYY:

Ajna-keskuksen hiljentymiseen: mentaalinen luopuminen hallinnasta.

Kruunuchakran avaamiseen passiivisessa tilassa: ei tahdonvoimalla, vaan suostumuksella.

Täydellinen irti päästäminen vanhasta egomallista – persoonallisuuden antautuminen sielun ohjaukselle. 

Neptunuksen alaisuuteen: epävarmuus, liukeneminen, mystinen kuolema.

Sielun kuuntelun hetkelliseen ylivertaisuuteen: ei tekoja, vaan kuulolla oloa.

Tämä kortti ei pyydä sinua tekemään.
Se pyytää sinua pysähtymään.

Se sanoo:
"Jos et nyt näe suuntaa, ehkä on tarkoitus nähdä jotain muuta."

Ehkä kyse ei olekaan liikkeestä –
vaan näkemisestä.

Hirtetty ei ole pelossa – hän on välitilassa,
kuin siemen ennen versoa,
kuin hengitys ennen sanaa.

Tässä hetkessä voit kysyä:
"Mitä minun ei enää tarvitse kantaa?"
Sillä kun se saa pudota,
valo pääsee esiin.

Valaistuminen ei aina saavu valon kautta.
Joskus se saapuu
kun mikään ei liiku.

Hirtetty ei rimpuile –
hän pysähtyy.
Hän ei taistele virtaa vastaan –
hän antautuu sille.

Tämä on hetki, jolloin kaikki seisoo –
ei rangaistuksena, vaan siunauksena.
Ei kiirettä, ei ratkaisua.
On vain katse, joka kääntyy sisäänpäin.

Sillä totuus ei avaudu liikkeessä.
Se avautuu hiljaisuudessa,
jossa vanhat uskomukset putoavat
kuin lehdet,
ja jäljelle jää vain se,
mikä kestää kaiken.

Hirtetty ei ole vangittu.
Hän on pysäytetty –
kutsuttuna näkemään maailma
uudesta kulmasta.

Ehkä tämä on aika, jolloin
jokin sinussa joutuu lähtemään.
Ei siksi, että olisit epäonnistunut,
vaan koska se ei enää kanna sinua eteenpäin.

Vanha minä jää lepäämään –
ja uusi minä…
hengittää hiljaa sisään.

Tässä hiljaisessa hetkessä
sydän alkaa loistaa
ei enää muiden vuoksi,
vaan koska on aika.